Slider

Samppanjamatkalla naisten kesken - osa 1

torstai 13. marraskuuta 2014

Alsacesta alkanut viinimatkaperinteemme naisten kesken sai jatkoa vuonna 2011. Silloin matkasimme kuplia kohden Champagnen maakuntaan Ranskaan. Naiskokoonpano oli hieman eri kuin Alsacessa, mutta tälläkin kertaa meitä oli matkassa täysi autollinen, eli viisi upeaa naista.

Tämäkin oli pitkä viikonloppumatka, mikä tiesi sitä, että koko Champagnea emme ehtisi kiertää. Taas oli valittava muutama pysähdyspaikka. Tässä suurena apuna toimi Essi Avellanin kirja Matka Champagneen. Suosittelen opuksen lukemista kuin Lonely Planetia ennen Champagneen lähtemistä.

Lensimme Pariisiin, mistä otimme vuokra-auton heti lentokentältä ja jatkoimme saman tien Campagneen. Tosin pienen mutkan kautta, kun navigaattori ei alkanut heti toimia, ja kun piti valita kahdesta suunnasta toinen, me valitsimme väärän.



Samppanjaa puiden latvoissa
Aloitimme matkamme Verzyn kylästä Parc Arboxygene -kiipeilypuistosta. Puistossa on eri tasoisia ratoja jokaiseen lähtöön, aikuisille ja lapsille. Hauskaa oli!





Menimme Champagneen kiipeilemään? No emme sentään vain kiipeilemään. Kiipeilypuiston kohokohta oli samppanjabaari puiden latvoissa. Palkkiona kiipeilystä oli lasillinen samppanjaa (ei kai samppanjamatkalla muuten vaan kiipeilemään lähdettäisi;). Maisemakin oli juuri niin uupea kuin mitä samppanjatarhojen yllä, puiden latvoissa ollessa olettaa saattaa.





Kiipeilypuistoon mennessä kannattaa muistaa se, että sieltä ei saa ruokaa. Me olimme tulleet suoraan lennolta, ja tarvitsimme ruokaa. Sitä kun emme kiipeilypuistossa saaneet, piti meidän ajaa takaisin lähes Reimsiin asti. Ensimmäinen avoinna ollut ravintola oli epäonneksemme McDonald's. Really? Hampurilaisia Champagnessa? Valitettavasti kyllä :(
No, saimme nopeasti ruokaa ja pääsimme pian asian ytimeen, eli samppanjaan :)

Suurten samppanjatalojen Reims



Reimsissä vietimme yhden päivän. Siellä vierailimme matkamme ensimmäisillä samppanjataloilla. Työnantajani perusteella valitsimme luonnollisesti G.H. MUMM -samppanjatalon sekä toiseksi suureksi samppanjantuottajaksi Taittingerin. Vastaanotto taloissa oli erilaista. Taittingerilla hyvin virallista, jakkupukuja myöden, kun G.H. MUMM:lla aavistuksen rennompaa.



Molemmissa esiteltiin viinintuotantoa ja kierrätettiin kellareissa. Champagnessa nämä suurten viinitalojen kellarit ovat todellakin näkemisen arvoisia. En edes muista enää kuinka monta (sataa?? tuhatta??) kilometriä kellareita Champagnen maakunnan alla meneekään. Kun per isompi viinitalo niitä on muutama kymmenen kilometriä, niin ei taida muutama sata kilometriä yhteensä edes riittää.
Kellarivierailulla kannattaa muistaa ottaa jokin pitkähihainen mukaan. Ulkoa +30 asteen helteestä saavuttaessa kellarin viileys tuntuu.



Molempiin kierroksiin kuului lisäksi lasillinen samppanjaa. Mummilla saimme tosin työnantajani ansiosta vertikaalisen tastingin talon samppanjoista. Maistoimme talon perussamppanjaa G.H. Mumm Gordon Rougea, Cramantin Grand Cru -tarhalta tulevaa G.H. MUMM de Cramantia sekä talon lippulaivasamppanjaa Cuvée R. Lalouta. Onneksi olimme jättäneet auton majapaikan pihaan ja tulleet Reimsiin taksilla ;)




Kaksi isompaa samppanjataloa olikin ihan riittävästi yhdelle samppanjamatkalle. Viinintuotanto kun kuitenkin noudattaa samaa kaavaa, eivätkä ne kellaritkaan niin kovin erilaisia eri taloilla ole. Yksi päivä Reimsissä samppanjan merkeissä oli hyvä suunnitelma.

Illan päätimme vielä upealla samppanjaillallisella Le Jardin -ravintolan terassilla. Ruoka oli hyvää, palvelu oli hyvää, miljöö oli ihana, seura oli erinomaista.


Emme kuitenkaan yöpyneet Reimsissä, enkä sitä suosittele muillekaan. Hotelleissa saa yöpyä ympäri maailmaa, mutta ihan joka paikasta ei löydy tunnelmallisia viinitarhojen ympäröimiä bed and breakfast -majoituksia, joissa aamiaisen saa syödä puutarhassa aurinkoisesta kesäaamusta nauttien.

Näistä tunnelmista jatkan uudella postauksella. Ei liikaa samppanjaa yhdellä kertaa :)

PS. Kiitos kuvista kuuluu koko matkaseurueelleni. Viinimatkat ja kamera ei selkeästi ole minun juttuni. Jos en enää löytänyt omia Alsacen kuvia mistään, niin Champagnen kuvia ei ole missään vaiheessa ollutkaan. Jätin kamerani Taittingerille, eikä se tietenkään enää siellä ollut siinä vaiheessa kun palasimme sitä etsimään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidän kommenteista ja kysymyksiinkin vastaan mielelläni!

Lue myös tämä

Vuoden 2024 matkasuunnitelmat ja -unelmat

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan